Materiaalikokeilua

Pestyäja lingottua Gotlanninlampaan villaa kuivumassa
Pestyä ja lingottua gotlanninlampaan villaa kuivumassa.

Ensimmäisellä tunnilla levitimme yhdessä luokan pitkälle pöydälle työjärjestyksistä kootun rullan. Rullan täyttyessä opintoretkistä ja erilaisista tekniikoista, opettaja Hannele Köngäs kuulosteli opiskelijoiden odotuksia kulttuurilähtöisestä valmistamisesta. Oma toiveeni toteutui heti – pääsin jo samalla tunnilla paitsi tutustumaan erilaisiin villatyyppeihin myös käsittelemään alkuperäislampaiden villaa.

Omaan työkirjaani kirjoitin antoisan päivän päätteeksi: ”Suunnittelun lähtökohta: kutoa villasta ylellinen, taidokas tuote.”

Kiharruskokeilu kierrätyskaapista löytyneellä kihartimella – pysyvämmän muodon sai höyryttämällä ja prässäämällä kuituja silitysasemalla.

Suunnittelu käynnistyi heti seuraavana päivänä opettaja Marja Eivolan materiaalilähtöisellä tehtävällä. Lähdimme rakentamaan ideamalleja kuitutasolta. Minua puhuttelivat erityisesti turvekuitu (tupasvillan juurituppi), joka oltuaan hetken kädessä hohkasi lämpöä, sekä pehmeä, kauniin ruskea jurmolainen alpakka. Karstasin käsikarstoilla kuitusekoituksen alpakasta ja krapilla ja pietaryrtillä värjätystä suomenlampaan villasta (kuva yllä). Virkkasin, solmin, palmikoin ja ompelin villaa, alpakkaa ja juuttia. Tein lisää karstauskokeiluja; revin joukkoon pellavaa ja huovutin kuituja neulaamalla ja märkätekniikalla. Ja huomasin palaavani jatkuvasti eläinkuituihin.

Villan työstäminen jatkui käytännön kultturitiedon opetuksen edetessä kerintään ja kehräämiseen. Sekoitin kuituja sekä käsikarstoilla että karstamyllyllä karstaten, ja löysin kehräämisen ilon.

Opiskelukaverin kanssa varasimme värjäämön, ja värjäsimme indigolla esimerkiksi silkkiä, paperinarua, hankihuopaa ja karstavillaa.

Indigovärjätyn mulperisilkin huuhtelua
Indigovärjätyn mulperisilkin huuhtelua

Opetuksessa keskityimme morsinkoon värikasvina. Morsinkopigmentillä värjäys oli hieno kokemus! Kaikkein intensiivisimmästä, ensimmäisestä värikastosta (kylvyn sai hennon vaaleanharmaa suomalainen karstavilla) kehräsin värttinällä pienen vyyhdin ilolankaa. Hannelen lahjoittamat morsingonsiemenet pääsivät kotona maahan, ja riemastuin kun löysin Runorumpu-kirjasta kalevalamittaisen loitsun syyskylvöä siivittämään.

Varasin kangaspuut, ja ensimmäisen opintoretken jälkeen ajatus tuotteesta ja materiaalista alkoi kristallisoitua.

Mainokset